Strategia käytäntöön tavoitteellisella dialogilla

MTK:n ja Viestimedian esihenkilötyöpajat osoittivat, miten tärkeää on mahdollistaa kohtaamisia ja luoda rakenteita, jotka tukevat arjen strategiatyötä. Dialogipohjat toivat keskusteluun konkretiaa, yhtenäisyyttä ja merkitystä. Strategia ei jäänyt paperille, vaan siitä tuli yhteinen puheenaihe – ja yhteisten tavoitteiden kivijalka.

Miten strategia saadaan käytäntöön tavalla, joka synnyttää aitoa ymmärrystä ja yhteisiä tavoitteita? MTK ja Viestimedia ottivat esihenkilöt aktiiviseen rooliin strategisten tavoitteiden määrittelemisessä. Esihenkilötärskyissä hyödynnettiin Dazzlen kehittämiä dialogityökaluja, jotka ohjasivat tavoitteellista keskustelua ja kannustivat tiimejä oman työnsä strategiseen tarkasteluun.
 
Haastattelimme MTK:n henkilöstöpäällikköä Anu Karppista dialogisten esihenkilötärskyjen kokemuksista. Haastattelijana toimi Heli Vähätiitto Dazzlesta.
 
Heli: Mikä oli lähtötilanne strategian käytäntöön viennin ja strategisten tavoitteiden asettamisen prosessille MTK:ssa ja Viestimediassa?
 
Anu: Tunnistimme, että tavoiteasetannassa oli vaihtelua – niin esihenkilöiden välillä kuin yksikkökohtaisestikin. Ei ollut yhteismitallista tapaa lähestyä asiaa, ja strategian kytkentä yksittäisiin tavoitteisiin  saattoi jäädä epäselväksi. Haluttiin yhteinen tapa keskustella tavoitteista ja vahvistaa strategista ajattelua arjessa.
 
Heli: Mitä dialogipajaprosessilla saatiin aikaan?
 
Anu: Saimme ensinnäkin aikaan yhteistä keskustelua strategian toimeenpanosta. Kaikki esihenkilöt veivät saman rungon mukaisia keskusteluja tiimeihinsä, mikä toi organisaatioon yhtenäisyyttä. Dialogipohjat olivat tosi hyvät – ne ohjasivat keskustelun olennaisiin teemoihin ja varmistivat, että strategia oli keskusteluissa mukana koko ajan. SMART-tavoitteista tuli yhteinen kieli, ja ymmärrys siitä, millainen on hyvä tavoite, syveni.
 
Heli: Millaisia oivalluksia esihenkilön roolista syntyi matkan varrella?
 
Anu: Strategian vieminen käytäntöön ei ole pelkkää puhetta vaan se vaatii aktiivista toimintaa kaikilla organisaatiotasoilla. Esihenkilöiden rooli kirkastui siinä, että he ovat keskeisiä toimijoita strategian konkretisoimisessa tiimeissä ja yksilötasolla. 
 
Heli: Millaista palautetta olet kuullut esihenkilöiltä ja tiimeiltä?
 
Anu: SMART-malli sai paljon kiitosta, sillä se toi konkretiaa. Lisäksi työpajamuotoinen työskentely oli iso plussa. Oikeasti tehtiin yhdessä, eikä vain kuunneltu esitystä. Esihenkilöiden välinen keskustelu ja sparrailu koettiin arvokkaana.
 
Heli: Miten dialogipohjat toimivat käytännössä?
 
Anu: Ne toimivat hienosti. Ihmiset innostuivat keskustelemaan, ja aika tuntui monessa tiimissä loppuvan kesken, kun keskustelua syntyi niin paljon. On selvä tarve tällaiselle yhteiselle sparrailulle. Pohjissa oli sopivasti konkretiaa ja keveyttä, kuten pieniä näperreltäviä tehtäviä, jotka auttoivat virittäytymään. Tehtävät ohjasivat keskustelut huomaamatta oikeisiin aiheisiin.
 
Heli: Millaisia suunnitelmia teillä on seuraaviksi askeliksi?
 
Anu: Haluamme, että tämä ei jää yksittäiseksi projektiksi. Tavoitteena on, että keskustelupohjia käytetään jatkossakin raamittamaan tavoitteisiin liittyvää keskustelua ja niistä sopimista kaikissa yksiköissä ja tiimeissä. Tarkoituksena on, että SMART-periaatteet ohjaavat tavoitteiden asettamista jatkossakin, ja että sitä tehdään systemaattisesti strategiaa tukien.
 
Yhteenvetona:
MTK:n ja Viestimedian esihenkilötyöpajat osoittivat, miten tärkeää on mahdollistaa kohtaamisia ja luoda rakenteita, jotka tukevat arjen strategiatyötä. Dialogipohjat toivat keskusteluun konkretiaa, yhtenäisyyttä ja merkitystä. Strategia ei jäänyt paperille, vaan siitä tuli yhteinen puheenaihe – ja yhteisten tavoitteiden kivijalka.