Digiä ja dialogia Stadin osaamiskeskuksessa
28.6.2018 Miten saadaan maahanmuuttajat kotoutettua suomalaiseen yhteiskuntaan ja kiinni työelämään mahdollisimman sujuvasti ja laadukkaasti? Stadin osaamiskeskuksessa on hyödynnetty uusinta teknologiaa ja Dazzlen kanssa yhteismuotoiltua fyysistä dialogialustaa parhaan vaikuttavuuden aikaansaamiseksi.
kesäkuu 28, 2018
Dialogialusta työllistymispolun työkaluna
TE-toimisto ohjaa joka toinen viikko noin 40-50 maahanmuuttaja-asiakasta Stadin osaamiskeskuksen palveluihin. Tavoitteena on löytää jokaiselle oma työllistymispolku suomalaiseen yhteiskuntaan. Tehtävä on haastava jo pelkästään eri kansallisuuksien ja kielitaidon kirjavuuden vuoksi. Jokainen asiakas on ainutkertainen ja uuden polun löytäminen on aina yksilöllinen prosessi.
Stadin osaamiskeskuksessa pyritään hyödyntämään mahdollisimman vaikuttavia menetelmiä maahanmuuttajien kotouttamisessa ja kouluttamisessa. Työllistymisprosessi lähtee liikkeelle alkukartoituksella, jossa hahmotellaan, mitä osaamista asiakkailta löytyy ja millaisia väyliä on saatavilla matkalla kohti työllistymistä. Uutena työkaluna alkukartoituksessa käytetään Dazzlen tiimin kanssa yhteismuotoiltua dialogialustaa.
”Dialogialustan visuaalisuus ja rakenne auttavat sekä maahanmuuttaja-asiakasta että ohjaajaa paremmin yhdessä hahmottamaan, mitä osaamista asiakkaalta löytyy, ja millaisia tavoitteita omalle elämälleen hän voisi asettaa. Visuaalinen ja fyysinen työskentelyalusta helpottaa myös tilanteessa, jossa kielitaito asettaa rajoituksia ja joudutaan käyttämään tulkkia”, kertoo projektipäällikkönä dialogialustan kehitystyössä toiminut Sirkka-Helena Auvinen Dazzlesta.
”Dialogialusta soveltuu ryhmien lisäksi loistavasti myös yksilöohjaukseen ja uskommekin, että menetelmää voisi käyttää laajemminkin esimerkiksi koulumaailmassa, kun pohditaan mihin nuori haluaisi opiskeluissaan ja elämässään suuntautua.”
Dialogialusta auttaa sekä ohjaajaa että ohjattavaa
Dialogialustan yhteismuotoiluprojektissa oli mukana myös Stadin osaamiskeskuksen kieltenopettaja Johanna Hemminki.
”Suunnitteluvaiheessa pari vuotta sitten meille syntyi vaikka millaisia ajatuksia dialogialustan soveltamisesta alkaen kielestä ja kielitaidosta oikean elämän tilanteisiin” Johanna Hemminki muistelee.
”Päädyimme kuitenkin erilaisia väyliä havainnollistavaan malliin. Se on siinä mielessä monipuolinen, että se toimii myös ohjaajan tarkistuslistana. On tärkeää, että ohjauksen yhteiset periaatteet tulee huomioitua.”
Jokaisella ihmisellä on osaamista, joka on tärkeä kaivaa esille lähdettäessä miettimään suuntaa eteenpäin. Ohjattavaa dialogialusta auttaa hahmottamaan, että on olemassa erilaisia ”kaistoja” kohti omaa tavoitetta, joita voi kulkea myös rinnakkain, eikä pelkästään lineaarisesti vain yhtä kerrallaan. ”Dialogialusta havainnollistaa erilaisia ohjauksen väyliä, koulutuspolkuja ja palveluita paljon paremmin kuin jokin kansio tai manuaali – sellaisten aika on ohi”, Johanna pohtii.
Alkukartoituksen jälkeen työllistymisprosessi jatkuu kullekin maahanmuuttajalle sopivimmilla koulutuksilla ja/tai työpajoilla.
”Ohjattava hahmottaa dialogialustan ja Tulka-tulkkauspalvelun avulla oman reittinsä tavoitettaan kohti. Prosessin edetessä palataan ohjaajan kanssa usein alkukartoituksen yhteydessä täydennetystä dialogialustasta otettuun valokuvaan ja mietitään, antoiko esimerkiksi jatkotyöpajassa työskentely lisää oivallusta siitä, mihin suuntaan ohjattava haluaa pyrkiä, vai valitaanko sittenkin toinen reitti.”
Stadin osaamiskeskuksessa kehitetään lisää uusia tapoja hyödyntää dialogialusta-työkalua. ”Olemme keräämässä palautetta ja kokemuksia muotoillaksemme alustoja ja niiden hyödyntämisprosessia entistä toimivimmaksi. Esimerkiksi kartoittamistilannetta helpottaisi pysyvä ja rauhallinen paikka, jossa alusta olisi valmiiksi levitettynä, ja jonne ohjaaja ja ohjattava voisivat aina tarpeen tullen istahtaa katsomaan, missä mennään” Johanna näkee.
Parhaat ratkaisut fyysisten ja digityökalujen yhdistelmällä
Stadin osaamiskeskuksen maahanmuuttajien työllistymisprosessissa on hyödynnetty aktiivisesti myös uusia teknologisia ratkaisuja, kuten robotiikkaa. Esimerkiksi humanoidirobotit Naomi ja Naoki, joiden ohjelmoinnista ja hyötykäytöstä on vastannut Johanna Hemminki, opettavat suomen kieltä ja tunteiden käsittelyä ihmisopettajien tukena.
Johanna on myös perustanut oman yrityksen, joka tarjoaa robotiikkaa kieltenopiskelun tueksi. Huikeista mahdollisuuksista huolimatta hän ei ajattele, että robotit ja digivälineet ratkaisisivat kaiken.
”Suurin osa ihmisistä kaipaa uuden teknologian rinnalle konkreettisempia välineitä oppimiseen. Erilaisten asioiden hahmottamiseen visuaalinen ja fyysinen dialogialusta on hyvä. Itse ajattelen, että sitä voisi hyvin kehittää erityisesti perehdyttämisen välineenä.”
Lue lisää Dazzlen dialogialusta-menetelmästä täältä.
Teksti: Outi Jaakkola ja Sirkka-Helena Auvinen
Kuvat: Outi Jaakkola
Stadin osaamiskeskuksessa aiemmin työskennellyt kieltenopettaja Johanna Hemminki tekee nykyisin oppimisroboteille sovelluksia omassa Utelias-yrityksessään ja opettaa mm. robottien koodausta. ”Teknologian rinnalla tarvitaan silti myös toimivia fyysisiä työkaluja asioiden havainnollistamiseen. Sellaiseen dialogialusta on toimiva ja nerokas, ja sitä kannattaa kehittää edelleen.”