Dialogi organisaation muutosmatkan ajurina

Päivittäin käymme erilaisia keskusteluja, joilla yleensä on ennalta määrätty päämäärä. Menemme palaveriin, jossa agenda on valmiina ja kaikki osapuolet puolustavat omaa näkökulmaansa tai ovat jo ennalta taipuneet tukemaan jonkun muun näkökulmaa. Keskusteluissa argumentoidaan puolin ja toisin, jotta oman tahtonsa saisi läpi tai suostuteltua muut näkemään asiat oman näkökulman mukaisesti.

Keskusteluille on luonnollisesti paikkansa. Päätöksiä pitää tehdä ja asioita viedä eteenpäin. Dialogi kuitenkin poikkeaa keskustelusta monessakin mielessä. Dialogi on keskustelu, jossa on ydin mutta jossa ei valita puolta.

Dialogin ytimessä on kuunteleminen. Keskusteluihin tullaan usein, kuvainnollisesti, aseet ladattuna ja valmistautuneena puhumaan. Dialogiin taas tullaan valmistautuneena kuuntelemaan. Keskusteluissa usein valitaan puolet ja mielipiteet erottavat ihmiset, kun taas dialogin tarkoitus on tuoda ihmisiä yhteen. Oppimisen näkökulmasta dialogi on mitä parhain tapa ihmisten sitouttamiseen, uuden kehittämiseen ja ajatusten muuttumiseen. Dialogi onkin parhaimmillaan yhteisajattelua ja vertaisoppimista, joka vapauttaa valtavan potentiaalin organisaation käyttöön.

Dialogisuutta leimaakin vahvasti muutoksiin sitoutuminen ja innostuminen. Tietoa ei voi kaataa kenenkään päälle, mutta yhdessä oppimalla uusien oivalluksien ja dialogin kautta voidaan synnyttää uutta tietoa, joka ankkuroituu jo olemassa olevaan tietoon eikä jää lillumaan irrallisena. Tällöin opitut asiat tarttuvat ja siirtyvät helpommin käytäntöön. Tästä dialogissa pohjimmiltaan on kyse ja siksi dialogimenetelmät oppimisen mahdollistajana ovat niin vaikuttavia ja merkityksellisiä.

Lukusuositus: Dialogi ja yhdessä ajattelemisen taito, William Isaacs