Onko toiminnallisuus hukassa maakunta- ja sote-uudistuksessa?

Iso vaara on, että toiminnallinen uudistaminen jää rakenteiden uudistamisen jalkoihin. Kaikki energia hukataan helposti rakenteellisiin muutoksiin ja keskitytään uusien organisaatioiden ja yksikköjen kokoonpanoon, työnjakoon sekä vastuu- ja valtasuhteisiin. Ei ole harvinaista, että toiminnan uudistamiseen liittyvät kehityshankkeet laitetaan jäihin – joskus vuosiksikin – odottamaan rakenteiden selkeytymistä. Tänä aikana palveluiden asiakaskeskeisyys, kustannustehokkuus ja vaikuttavuus eivät parane. Tämä ei kuulosta lainkaan hyvältä!

Onko toiminnallinen uudistaminen jo hidastunut kuntaorganisaatioissa? Havaintojemme mukaan joissain kuntaorganisaatioissa on käynyt juuri näin. Tässä muutamia esimerkkejä:

• Eräässä kunnassa on nimetty runsaasti väkeä tulevan maakunnan erilaisiin työryhmiin, joissa hoidetaan lähinnä rakenteellisia uudistuksia. Aikaa jää entistä vähemmän toiminnan kehittämiseen, kun samalla pitää huolehtia palveluiden tuottamisesta koko muutoksen ajan.
• Joidenkin organisaatioiden investointikielto rajoittaa hyvienkin kehityshankkeiden käynnistämistä. Osassa organisaatioissa puolestaan harvatkin kehityshankkeet on keskeytetty.

Sote- ja maakuntauudistus tulevat  – valmistaudu kokonaisvaltaisesti

On myös kuntaorganisaatioita, joissa varaudutaan toimimaan uusissa sote-organisaatioissa, millaisia ne sitten ovatkin. Nämä kunnat kehittävät toimintaa määrätietoisesti ja pyrkivät toimimaan myös suunnannäyttäjinä. Eräässä kuntaorganisaatiossa päätettiin satsata entistä enemmän laatuun ja asiakaskokemukseen ja valmistautua sillä tavoin myös mahdollisiin kilpailutilanteisiin. Myös Lean- toimintamallia on käytetty toiminnan kehittämiseen ja lisäarvon tuottamiseen asiakkaille, kun on epäselvää, mihin oma organisaatio sijoittuu tulevina vuosina.

Mielestämme ne organisaatiot, jotka valmistautuvat tulevaan sote- ja maakuntauudistukseen kokonaisvaltaisesti – eli rakenteiden lisäksi myös toimintatapoja ja johtamista kehittäen sekä teknologiset ja digitaaliset mahdollisuudet hyödyntäen – löytävät nopeammin paikkansa uusissa kunta- ja maakuntaorganisaatioissa. Ne ovat myös muita kyvykkäämpiä tuottamaan entistä asiakaskeskeisempiä, kustannustehokkaampia ja vaikuttavampia palveluja.

Kaikkien osaaminen käyttöön  – osallista henkilöstö

Toiminnallisessa uudistamisessa on tärkeää ottaa koko henkilöstö mukaan suunnitteluun. Henkilöstön osallistaminen siihen, miten esimerkiksi asiakaslähtöiset palvelut kannattaa toteuttaa, on järkevää koska:

1. Kuka paremmin tuntisi arjen asiakastilanteet, kuin henkilöstö?
2. Miten paremmin saataisiin tekijät sitoutumaan uusiin toimintatapoihin, kuin ottamalla heidät itse mukaan kehittämään?

Niin tehtiin esimerkiksi Sitran ja osallistuvien kuntien rahoittamassa LATU-hankeessa 2011–2013.  Kustannussäästöjen, paremman asiakaspalvelun ja toimintatapojen uudistamisen lisäksi mukana olleisiin kuntiin syntyi henkilöstölähtöisen tuloksellisuuden kehittämisen työkulttuuri. Myös työelämän laatu parani.

LATU-toimintamalli soveltuu moniin organisaatioihin ja kaikille toimialoille muutostilanteiden tueksi. Kunta-alan työelämän kehittämisohjelma Kunteko 2020 etsii parhaillaan uusia kuntaorganisaatiota LATU-toimintamallin käyttäjiksi. Kuntekon taustalla ovat KT Kuntatyönantajat ja kunta-alan pääsopijajärjestöt.

Onko toiminnallisuus hukassa sote- ja maakuntauudistuksessa? Vastaus on: ei vielä, ei kaikkialla ja toivottavasti ei. Toiminnallisesta uudistamisesta on pidettävä määrätietoisesti huolta sekä maakuntiin siirtyvissä että kuntiin jäävissä yksiköissä. Pelkkä rakenteiden uudistaminen ei uudista kuin rakenteita. Se ei itsessään tuo tarvittavia säästöjä, parempia palveluja tai uusia innovaatioita.

Kirjoittajat

Sirkka-Helena Auvinen
Organisaation uudistaja, Coach, Dazzle Oy
sirkka.auvinen(ät)dazzle.fi

Niilo Hakonen
Johtava työelämän kehittämisen asiantuntija, KT Kuntatyönantajat
niilo.hakonen(ät)kt.fi

#LATUmalli #uudistuminen

Tämä blogikirjoitus on julkaistu myös Sitran sivustolla.