Nyt on tekoälykokeilujen aika!

Tekoäly kiinnostaa ja puhututtaa. Isojen organisaatioiden lisäksi myös pienemmissäkin yhteisöissä ja yrityksissä jo pohditaan, miten tekoälyä voisi hyödyntää uusissa toimintamalleissa, rutiinityön automatisoinnissa, asiakaskokemuksen parantamisessa tai vaikkapa jonkin yhteiskunnallisen arjen haasteen ratkaisemisessa?

Kuitenkin tekoälyn hyödyntämisen ja ensimmäisen kokeilun kynnys saattaa olla turhan korkea. Moni pohtii, mihin sitä tekoälyä oikeasti voisi käyttää ja mistä lähteä liikkeelle? Alku saattaa tuntua vaikealta ja monimutkaiselta, vaikkei se välttämättä sitä ole.

Mä mistä löytäisin sen… ongelman?

Oletko koskaan kuullut jonkun toteavan: ”No onpas tämä nyt hankalaa! Eikös tähän nyt tosiaan ole olemassa parempaa tapaa?” Tai oletko itse pohtinut jotain asiaa mielessäsi malliin ”Hmmm, entäpä jos tekisimmekin…?” Jos vastasit kyllä, olet saattanut tunnistaa ongelman, jonka ratkaisemisessa voidaan hyödyntää tekoälyä.

Parhaiten tekoälylle sopii hyvin muotoiltu ja rajattu ongelma tai tehtävä. Tekoäly – tai paremminkin sen keskeisin osa-alue, koneoppiminen – pystyy tunnistamaan kuvia, hahmoja ja syy-seurausketjuja, puhetta, tekstiä sekä keskustelemaan ihmisen kanssa (chatbotit). Tekoäly pystyy myös käsittelemään suuria tietomääriä, hoitamaan rutiiniluonteisia asioita ja auttamaan päätöksenteossa. Olisiko näistä kyvykkyyksistä hyötyä tunnistetun ongelman ratkaisussa?

Mitä paremmin arjen ongelma on muotoiltu, sen helpompi on siirtyä hahmottelemaan ja kokeilemaan varsinaista tekoälyratkaisua.

Onks dataa näkynyt?

Tekoäly janoaa dataa. Arjen ongelman tai uuden mahdollisuuden tunnistamisen jälkeen on siis hyvä pohtia: Onko tähän ongelmaan liittyvää dataa jo saatavilla tai voimmeko sitä kerätä jostain?

Datan avulla tekoälyä voidaan opettaa (joko valvotusti tai valvomatta) ongelman ratkaisuun tai palveluiden parantamiseen. Hyvä puoli on, että uudet tekoälyn algoritmit voivat oppia jo vähemmästäkin datasta (small data), joten pieni datamäärä ei välttämättä ole este tekoälyn hyödyntämiselle.

Pitääkö minun olla tekoälyn asiantuntija?

Tekoälyyn liittyvä teknologiajargoni saattaa vaikuttaa joillekin jopa pelottavalta. Käsitteet, kuten koneoppiminen (machine learning), algoritmi, syväoppiminen (deep learning), neuroverkot ja GAN kuulostavat monen mielestä mystisiltä ja ahdistavilta.

Tekoälystä kiinnostuneiden alkuinnostus saattaakin lopahtaa teknologiakäsitemuuriin ja johtaa ajatukseen ”ei minusta ole tekoälyasiantuntijaksi” tai ”tämä on vain liian vaikeaa”. Vastaus tähän on:

”Sinun ei tarvitse olla tekoälyn asiantuntija hyödyntääksesi tekoälyä ratkaisuissasi. Siitä voi olla jopa hyötyä, sillä silloin et ajattele ratkaisua liian teknisesti.”

Tärkeintä on, että osaat tunnistaa ja muotoilla ongelman, olet mukana yhteismuotoilemassa ratkaisua ja teet yhteistyötä sinulle sopivan tekoälyasiantuntijan kanssa.

Tekoälykkäät kokeilut käyntiin!

Parhaiten tekoälyä ja sen hyötyjä oppii kokeilemalla yhdessä eri toimijoiden kanssa. Eli jos sinulla on tunnistettu ongelma tai mahdollisuus ja uskoisit jonkinlaista dataa asiaan liittyen löytyvän, pohdi, keitä kannattaisi ottaa mukaan yhteismuotoilemaan uutta tekoälyratkaisua ja miten kokeilun voisi käynnistää?

Parhaat ratkaisut hyödyntävät ns. yhteisälyä, joka yhdistää yksilön, yhteisön ja tekoälyn uusiksi ratkaisuiksi ja toimintamalleiksi.

Mikäs sen parempi paikka tähän kaikkeen on kuin no, Kokeilun paikan tekoälyhaku. Siispä rohkeasti yhdessä kokeilemaan. Aika on nyt!

P.S. Jos haluat tietää lisää tekoälystä, nyt sinulla on oiva mahdollisuus siihen: Reaktor ja Helsingin yliopisto tarjoavat ilmaisen Elements of AI valmennuksen ja haastavat kaikki kiinnostuneet mukaan. Ota siis #tekoalyhaaste vastaan. Lisätietoa.