Uudistuminen osaksi työkulttuuria

Uudistuminen on työni ja intohimoni. Olen ollut onnekas ja saanut viimeisten 20 vuoden aikana työskennellä useimmiten rohkeiden ihmisten ja organisaatioiden kanssa, jotka ovat uskaltaneet uudistua kokeilemalla uusia asioita, uudella tavalla ja riittävän ajoissa.

Kaavoihin kangistumisen kaava?

Kaikkialle ja kaikkeen näitä rohkeita uudistajia ei kuitenkaan ole riittänyt. Vanhoja, aikoinaan hyviä ja toimivaksi todettuja tekemisen tapoja jatketaan sinnikkäästi, vaikka ne eivät enää palvelisikaan parhaalla mahdollisella tavalla asiakasta, organisaatiota tai tekijää itseään.

Esimerkiksi useimpiin strategioihin sisältyy toimintatapojen uudistamisen tarve, jotta strategisiin tavoitteisiin päästään. Kuitenkin strategiatyön kaava on suurelta osin ollut hämmästyttävän pitkään sama: Ensiksi johto vetäytyy kelohonkamökkiin luomaan voittoisan strategian. Sen jälkeen sitä lähdetään jalkauttamaan (tai säteilyttämään tai valuttamaan) koko organisaatioon. Viestintä luo strategiasta näyttävän viestintämateriaalin ja aiheesta järjestetään henkilöstöinfoja, joissa innostavaksi tarkoitettu viestintä muuttuukin helposti “strategiabullshit-bingoksi”.

Usein tämänkaltaisen strategiatyön lopputuloksena on, että uusi strategia ei juurikaan pääse haittamaan arjen työtä (katso esimerkiksi YLEn artikkeli ”Tutkimus: Ani harva ymmärtää työpaikkansa strategiasta juuri mitään”).

“Strategiatyön kaava on suurelta osin ollut hämmästyttävänkin pitkään sama.”

Onnistunut uudistuminen ja sen osa-alueita

Entäpä, jos uudistuminen ja uusien toimintatapojen luominen olisi osa koko organisaation arkea ja työkulttuuria  – miten se saataisiin aikaan? Oma kokemukseni kymmenistä strategisista uudistumisen projekteista on, että uudistamisen tulee olla systeemistä, systemaattista ja määrätietoista arjen tekemistä – niin yksilöiden, tiimien kuin koko organisaationkin tasolla. Näin sen on mahdollista tulla pysyväksi osaksi organisaation työkulttuuria.

Onnistuneen uudistumisen osa-alueita ovat: 1. Järki ja sydän, 2. Uskallus + kokeilu ja 3. Volitio eli toimeenpanon taito:

(Taustateorioina mm. Robert Keganin & Ria Parppein tutkimustietoa).

Uudistuminen ja sen osa-alueet

Yllä mainitut uudistumisen osa-alueet toimivat systeemisesti toisiaan tukien ja toisistaan riippuen. Järki kertoo meille uudistumisen syyt, faktat, seuraukset ja hyödyt. Tunne vahvistaa motivaatiota ja halua uudistua. Uskallus rohkaisee kokeilemaan asioita ja kokeilu mahdollistaa uusien toimintatapojen kehittämisen arjessa sekä madaltaa kynnystä uudistumiseen. Volitio eli toimeenpanon taito varmistaa, että fokusoidutaan oikeisiin asioihin, pidetään hyvä työvire päällä ja saadaan asioita aikaiseksi. Nämä osa-alueet yhdessä auttavat rakentamaan strategisesti ajattelevaa ja toimivaa sekä jatkuvasti uudistuvaa organisaatiota.

Uudistuminen on jokaisen asia

Uudistuminen on nykyorganisaatioissa kaikkien vastuulla. Koko organisaation tasolla (jossa johto on päävastuullinen) määritellään suunta ja luodaan jatkuvan uudistumisen mahdollistavat rakenteet. Tiimitasolla (esimiehet ovat päävastuullisia) rakennetaan tarvittava yhteistyö sekä tehdään arjen priorisointia. Ja lopulta yksittäiset yksilöt valitsevat arjessa, lähtevätkö he oikeasti kokeilemaan uusia toimintatapoja omassa työssään vai eivät.

Kun jokaisen yksilön järki, tunne, uskallus ja volitio saadaan tukemaan uudistumista, niin koko organisaatiolla on kestävän menestyksen eväät repussaan :).

Mitkä ovat teidän kokemuksenne uudistumisesta – mikä toimii ja mikä ei?

P.S. Alla lisää uudistumisen näkökulmia, konkretiaa ja työkaluja:

About the Author:

CEO, strateginen uudistaja, Dazzle Oy.

Leave A Comment